Johdanto
Sata suomalaista äänimaailmaa on Suomen akustisen ekologian seuran järjestämä ja toteuttama kolmivuotinen tutkimusohjelma [1]. Tavoitteena
Tuomaristo valitsi lopullisen sadan äänimaiseman 762 sadan joukosta
kirjallisia ehdotuksia. Erottamaton osa projektia oli saada ehdotetut äänimaisemat
tallennettu ja arkistoitu. Tämä kenttätyö tehtiin yhteistyössä
kilpailijoita.
Laadullisten tietojen luokittelu ja äänien kerääminen
Koska ääniympäristöistä on erilaisia kuvauksia, joilla on erilainen suhde ääniin, ehdotukset jaettiin viiteen luokkaan, jotta materiaali arvioitiin ennen varsinaisia kenttätallenteita. Luokat ovat
seuraavasti:
a) Hätkähdyttävät uteliaisuudet,
b) Äänimuistot
c) henkilökohtaiset suosikit,
d) Kirjalliset ansiot ja
e) Äänien ja tapahtumien paikat.
Mitään näistä luokista ei missään tapauksessa pidetä muita tärkeämpinä.
a) Hätkähdyttävät uteliaisuudet koostuvat kuvauksista äänistä, jotka ovat tärkeitä
kirjailija heidän epätavallisuutensa vuoksi. Ne ovat herättäneet kuulijan huomion
jollakin erityisellä tavalla. On sanomattakin selvää, että nämä ääni -ilmiöt ovat joskus aivan
hankala tallentaa. Niihin kuuluu esimerkiksi erilaisia kuorrutteen ääniä
vesi tai jään sulaminen järvissä, merissä ja joissa. Onneksi tänä vuonna sää
olosuhteet olivat suosiolliset äänitysryhmälle. Toisaalta ei satanut lunta
liian paljon alkusyksystä, toisaalta saimme sitä paljon myöhemmin talvella. Ensin me
onnistui sieppaamaan ääniä, jotka ovat hyvin tuttuja monille suomalaisille lapsille: selkeää
ääni pienistä kivistä, jotka vierivät ja liukuvat ohuelle jäälle heitettäessä. Toinen
esimerkki onnellisesta äänimetsästyksestä oli kasaantuneiden lumikasojen jyrinä
kuusen oksilla.
b) Äänimuistot ovat subjektiivisia kokemuksia ja ehkä hieman nostalgisia. Sisään
Näiden kirjoitusten äänimaisemat toimivat muistamisen avaimena. Osa tätä luokkaa
oli peitettävä Suomen Yleisradion radioäänitehostearkistossa
Yritys (YLE). Sadan suomalaisen äänimaiseman projekti tarvitsi luottaa YLEen
koska osa kuvatuista äänistä ei ole enää kuultavissa infrastruktuurin vuoksi
ja kulttuurimuutokset. YLE -nauhat soitettiin haastateltaville
herättää kommentteja menneisyyden äänistä.
c) Suosikkiäänet -luokka koostuu yksilöllisesti arvokkaista äänistä. Kriteerit
useimmissa tapauksissa selvästi osoitettu. Nämä äänimaisemat ovat usein ja
yleinen, koska ne muodostavat ääniin liittyvät subjektiiviset merkitykset
tärkeä. Kuitenkin myös haaste näiden äänien tallentamisessa piilee niiden äänissä
subjektiivinen luonne. Onneksi haastateltavat olivat erittäin hyödyllisiä. Esimerkiksi koulu
tauko kirjattiin melko kaukana pihasta, koska kuvaus on kirjoitettu
myös etäisyys.
d) Kirjalliset ansiot ovat neljäs luokka. Nämä kuvaukset ovat todiste siitä
hyvä korvien ja sanallisten taitojen yhteistyö. Jotkut heistä ovat kuvitteellisia, esim. aave
tarinoita ja anekdootteja, mutta niin kauniisti kirjoitettu, että tallenne kuvatusta
äänet todennäköisesti tuhoaisivat huolellisen kertomuksen.
e) Äänipaikat ja tapahtumat -luokka koostuu äänistä, jotka on sidottu tiettyyn
paikkoja ja aikoja. Joitakin niistä ehdotettiin suojaksi, kuten höyrypilli
Dalsbrukin kaupungissa saaristossa Lounais-Suomessa.
